Seitsemän asiaa jota sinun tulisi kysyä itseltäsi ennen kun päätät haluavasi kolmannen lapsen

1. Olenko valmis moninkertaiseen työmäärään?

"Siinä se kolmas menee, missä toinenkin". Minun esikoinen ja keskimmäinen ovat syntyneet vuoden ikäerolla. Selvisin mielestäni aika hyvin vauva ja taaperoarjesta, vaikka työtä oli tuplasti verrattuna yhteen vauvaan. Raskausaikana ajattelin, että tämä kolmas vauva olisi todennäköisesti samankaltainen kokemus, mitä ensimmäiset lapseni, mutta työtä on puolet vähemmän. Olisihan meillä vain yksi vauva ja taapero kerralla. Isommat lapseni ovat jo hyvin omatoimisia, he kulkevat omatoimisesti kouluun, osaavat ottaa itse välipalaa ja iltapalaa, valitsevat itse vaatteensa ja pukevat omatoimisesti. Heillä on harrastuksia ja kavereita. Periaatteessa minun työmääräni ei tulisi moninkertaistumaan, etenkin kun isä jää kotiin hoitamaan vauvaa sen synnyttyä. Työmäärän moninkertaistuminen on nimenomaan parhaimmillaan sitä, mitä kolmas lapsi on tuonut tullessaan meidän arkeen. Käytännössä kaikki arkiset asiat ovat kolmannen lapsen myötä tuplaantuneet.

2. Jaksatko viettää hellan ääressä tupla ajan?

 Ruoanlaittoon ei enää riitä se, että teet koko perheelle yhden satsin ruokaa joka riittää parille päivälle. Vauvalle tai taaperolle on oltava vähäsuolainen vaihtoehto jonka mielellään saa vielä helposti syötävään muotoon, eli mössöksi. Meillä 1v suostu nypeltämään mitään pastan palasia lautaselta, vaan ruoan pitää olla mössömäistä että se menee alas. Näinpä joka kerta kun laitan ruokaa perheelle, valmistan raaka aineista ruoan myös taaperolle. 

3. Oletko valmis kaoottiseen päivittäiseen sotkuun?

 Työmäärä kasvaa perus kodin ylläpitämisessä aivan uskomattoman määrän, vaikka kyseessä on niin pieni ihminen. Päivisin lelukorit levitetään pitkin olohuonetta, ja pikkuautoilla leikitään ympäri kämppää. Ruoanlaiton jäljiltä siivoat kahdet ruoanlaittoon kuluneet välineet, sillä teet melkein päivittäin kahdet eri ruoat muulle perheelle ja taaperolle. Ruokailun jälkeen siivoat todennäköisesti ensin taaperon naaman ja vaatteet, sillä ruokalappu ei paljoa lopun viimein sitä sotkua estä. Peset pöydän ennen kun ruoka ennättää jämähtää siihen. Samasta syystä peset myös syöttötuolin. Pyykin määrä kasvaa enemmän kun uskoisi, vaikka kyseessä on niin pieni ihminen. Vaatteita ja rättejä menee pesuun hyvällä tuurilla jopa joka ruokailun jälkeen. Vaipparoskikset täyttyy nopeaan tahtiin ja roskaa tulee muutenkin paljon enemmän. 

4. Onko sinulla "next level" organisointikysyä? 

Järjestelitpä sitten sitä, kuka lapsi on menossa minne ja milloin, kenellä oli tänään hammaslääkäri ja kenellä neuvola, kenellä treenit ja kenellä kavereiden synttärit, kuka tykkää syödä mitäkin ja kuka on kavereita kenenkin kanssa, arjessa on AINA jotain menoa ja meininkiä mistä pitää olla kärryillä. Tämän lisäksi pitää myös muistaa ne omat menot ja harrastukset ja mielellään pysyä ajantasalla puolison menoista, jotta et sovi kovin pahasti ristiin omia ja lasten menoja. Kolmen lapsen lapsiperheen pyöritys vaatii ihan uuden tasoista organisointikykyä jotta homma pysyy hanskassa

5. Onko meillä tilaa kolmannelle lapselle?

Asumme talossa jossa on kolme makuuhuonetta, työtila, keittiö sekä olohuone. Säilytystilaa on ihan sopivasti. Ajattelin, että jossain vaiheessa meidän on muutettava isompaan asuntoon, mutta vielä tälle ei olisi tarve pitkään aikaan. Minut yllätti täysin se, kuinka paljon tavaraa pieni ihminen voi tuoda tullessaan. Erilaisia rattaita ja vaunuja, ulkoiluvälineitä, vauvan sänky (tietysti), matkasänky, vaatteita jota tarvitsee enemmän kun muistaa koskaan vauvalle tarvinneensa, tuttipulloja ja taaperon ruokailuvälineitä, leikkikehät ja kiikut. Leluja jota tulee jatkuvasti lisää. Jo pelkästään tässä on niin paljon tavaraa, että meillä saa sulloa säilytyskaapit ja varaston ovet väkivalloin kiinni. Mitään ei enää mahdu mihinkään ja tavaran paljous ahdistaa.

6. Onko meillä varaa kolmanteen lapseen? 

Jokainen varmasti ymmärtää sen että kun lisää lapsia tulee taloon, ruokamenot sekä vaatemenot kasvaa. On kuitenkin kuluja mitä en osannut ottaa huomioon, ennen kun kolmas lapsi syntyi perheeseen. Kuten ylempänä mainitsin, pyykin määrä lisääntyi huomattavasti. Koimme että jotta pyykkäämiseen ei mene niin tuhottomasti aikaa, meidän on satsattava suurperheelle sopivaan pyykinpesukoneeseen. Myös tähän sopiva kuivausrumpu menee hankintalistalle. Pyykkäämistä toki joutuu edelleen tekemään enemmän mitä aikaisemmin, mutta isompi pyykkikone helpottaa paljon, kun saat pestyä ja kuivattua isomman satsin pyykkiä kerralla. Mainitsin myös tilanpuutteen. Olemme siinä pisteessä, että uudehko talomme etsii nyt uusia asukkaita. Tilanne säilytystilan ja huoneiden osalta on kestämätön, eikä se tule ainakaan helpottamaan taaperon kasvaessa. Joten isompi asunto on nyt ostoslistalla, ja väistämättäkin isompi meinaa tässä kohtaa kalliimpaa. Isomman asunnon muuttamiseen ja kalustamiseen menee myös rahaa. Yllättäviä kuluja on myös ollut. Meidän taaperolle puhkesi allerginen ihottuma. Ihottuma oli aivan todella rajua vauva aikana, ja piti poissulkea kaikkea mahdollista mikä saattaisi aiheuttaa sitä. Rasvoihin meni useampi sata euroa, kun kokeiltiin jatkuvasti uusia reseptejä. Myöskin allergikoille sopiva korvikemaito oli todella kallista. 79eur purkki ja näitä piti ostaa joka viikko. Kuukaudessa tämä teki jo aika sievoisen summan. Koimme myös ettemme saaneet kunnalliselta puolelta tarvittavaa apua tai vakavaa suhtautumista allergiaan, joten jouduimme turvautumaan yksityiseen lääkäriin jossa käyntikerrat huitelee yli 100eur luokkaa. 

7. Haluatko kolmannen lapsen?

Perheenlisäys voi paperilla näyttää joko tosi hyvältä tai tosi huonolta idealta. Jos perheenlisäys on sellaista mitä perheenne todella haluaa, niin aina löytyy keinot saada arki ja elämä toimimaan. Kannattaa miettiä tarkkaan kaikki käytännön asiat ja ajatukset aiheesta. Näetkö itsesi suurperheen ympärillä tulevaisuudessa? Onko tämä jotain mitä olet halunnut jo pidempään, vai vaan ohimenevä vaihe? Viimekädessä jokainen tietää itse mikä on parhaaksi omalle perheelle, ja villiä meininkiähän tämä on, mutta en itse vaihtaisi päivääkään pois. 

Kaikki edellämainittu saattaa kuulostaa kaoottiselta, ja sitä se joskus onkin, mutta totta puhuen organisointikyky todella on kaiken A ja O.  Joku saattaisi ajatella että suurperheen pyörityksen lomassa, aikaa ei enää jää itselle, omiin harrastuksiin, työntekoon tai ystäville. Eikä sitä varmasti jäisikään, mikäli sitä ei osaisi organisoida ja priorisoida tähän sekamelskaan mukaan. Kaiken tämän arjen pyörityksen keskellä olen halunnut pitää kiinni omista urahaaveistani, sekä keskittyä myös omaan työntekoon. Minulla on omia henkilökohtaisia tavoitteita jonka saavuttamiseksi järjestän itselle tarpeeksi aikaa, omia liikuntaharrastuksia sekä ajanviettoa ystävien kanssa. Tokikaan elämä ei ole niin huoletonta mitä joskus nuorempana. Spontaanisti suunnittelematta ei ole montaa kertaa mahdollista mennä ja tehdä asioita. Mutta lähtökohtaisesti olen halunnut saada meidän arjen ja elämän toimimaan niin että suurperhehaaveista huolimatta, meidän ei tarvitsisi luopua mistään itselle tärkeästä.